tiistai 19. syyskuuta 2017

Sinine sarija

Tällä hetkellä kukkii monen vuaren orottelun jäläkehe sinisarijapurkiista toine.   







Oon ostanu monet kerrat juurakoota ja hyväs lykys non kukkinu yhyrellä kukalla. Talavettanukki oon niitä, joskus son onnistunu, joskus ei.


Kellarista ylähä 11.5.2017





Nämä juurakot oon ostanu kait 2014. Molemmis on kaks juurakkua, että purkki täyttyys nopiempaa, koska sinisarija kukkii sitte vasta kunnolla ku purkki on täynnä juuria. Toisehen ostin valakooset juurakot, mutta ainaki toine niistä on kukkinu sinisellä kukalla. Talavetan nämä pimiäs kellaris. Ny yritin nostaa ne maharollisimman myähä, ku oli nii kylymä kevät. Kellaris sinisarijat lykkää joka kevät tuallaasia färittömiä lehtiä. Pari päivää valooses huanehes ja färi muuttuu viheriäksi. Ja sitte pihalle.


Nuput 18.7.2017.

Vaihroon viimme keväänä nämä suurempiihi purkkiihi, eikä kukan kukkaa näkyny. Mutta tänä kesänä on toisin, toisen purkin kohoralla. Sain piänimuatoosen hepulin ku hoksasin nuput. Löyrin peräti kuus nuppua. JEE! Oon aina kualannu kuvia, jois on isoo purkki täynnä sinisiä palloja. Ny on mullaki, eres piäni toive saara joskus samallaane.


31.7.2017.

Nuppujen kehitystä on ollu mukava seurata. 


28.8.2017.

Kaikkiaan niiton seittemä.






Yksittääne kukkaki on hiano.




Nämon aivan ihania. Kukkien varsi on tukeva ja pysyy hyvin pystys, ku nämon ollu pihalla tuulen ja sateen armoolla. Joskus oon ottanu purkit ylähä jo maalis -huhtikuus ja silloon niitä joutuu pitämähän  kauvan sisällä. Kukkaputkiki tuloo ennemmi, jos tuloo, ja on sitte nii hentoone, että kukat viistää maata. 


Sinisarja -  Agapanthus  14.9.2017.

Jos kesä olis ollu lämpöösempi, olis kukintaki kait alakanu ennemmi, mutta hyvä että eres ny kukkii. 

 Mulla näistä kuivettuu leheret talaven aikana, mutta yks kotipuutarhuri sanoo talavettavansa sinisarijat valoosas kellaris ja silloon leheret säilyy läpi talaven. Sinisarijat olivakki sitte tosi suuria ja aiva  maharottomas kukas. Kuinkas tootta pärijänny sinisarijojen kans?


*******


Toine melekee samanmoone kukka on Brodiaealla.






Suamenkiälistä nimiä en tiärä, onkokaa sitä, mutta joku lilija joka tapaukses. Ostin sipulit keväällä Littelistä. 


Sipulit purkkiin 8.5.2017

Ihan outo kasvi mulle, muttaku soli sinine. Googlestakaa ei ollu palio hyätyä. Kuvia kattelemalla huamasin sen kasvavan joko purkis tai soras. Eli arka ja kuivan paikan kasvi. Päätin sitte laittaa pikkuuset sipulit laakiahan purkkihi. Ku heinämääset leheret oli muutaman sentin mittaaset vein purkin pihalle.


24.6.2017.

Juhannuksen tiätämis leheret oli viistoistasenttisiä ja osoottivat jo lakastumisen merkkiä. Ajattelinki ettei niistä mitää tuu, ku kualoovat kumminki. Annoon kuitenki olla ja kastelin ku muistin.


14.9.2017.

Kummasti vaa rupes nuppuja ilimestymähän ja olinki hyvilläni, etten kipannu purkkia roskiihi.






Yksittääsen kukan aukeemine o, ainaki näillä keliillä, nii hirasta, että ne kerkiää toisesta päästä lakastua ennenku non kaikki auki. 


Brodiaea 'Queen Fabiola' 19.9.2017.

Mutta kukinta on positiivine yllätys, sinisarijan tyyppine, mutta harvempi. Kasvi on nua 40sentin korkuune. Tämänki purkin vois viärä kellarihi ja yrittää talavettaa.


Törmäkatkero -Gentiana septemfida leimupekis.

Penkistäki löytyy sinistä färiä. Leimupenkis kukkii törmäkatkero kirkkahan sinisin kukin.


Mirrinminttu - Nepeta faasseenii 'Junior Walker' leimupenkis.




Ja viäläki jaksaa kukkia tämä ihana vaaliansinine mirrinminttu.


Aino ja Alvar pensasmustikoota.

Nämäki on sinisiä, pensasmustikat. Noukiin tänää pari litraa mustikoota, vähä viälä jäi. Oli nii kylymä, että näpit meinas aiva jäätyä. Märkiäki olivat, ku päivällä sataa tihuutti, vaikka luvattihin poutaa. Isäntäki tuumas puimuris, että pouta tarkoottaa nykyysin, että sataa vaa vähä vähemmä........ että sillai. Jos loppuviikosta alakaas pouta..... ehkä....... kenties........


Aurinkua orotelles, mukavaa loppuviikkua!

perjantai 15. syyskuuta 2017

Syyskynttilät

Yks loppukesän ja syksyn upeemmista kukkijoosta, on jo monta kertaa mainostamani virgiiniantärykes.


Virginiantädyke -Veronica vircinica 'Fascination' leimupenkis.




Jos kaipaat puutarhaas lisää syysfäriä, muutaku keltaasta, tämä on yks vartehenotettava vaihtoehto.






Se kasvaa noi metriseksi ja pysyy suht hyvin pystys. Kasvupaikkana aurinko tai pualivarijo. Juurakot suurenoo vuasi vuarelta ja samoon kukinnan näyttävyys. Tähkämääset kukinnot sojottaavat ku kynttilät pystys. Kukinta kestää hyväslykys heinäkuulta syyskuulle. Perhos- ja niiren puuttees,  hyvä mötiääsmagneetti. Siton ainaki nelijää eri färiä. Eniten tykkään tästä violetista. Mullon näitä kaks juurakkua ja jostaki kumman syystä tämä leimupenkki, on niiren kolomas kasvupaikka, liikkuvaa sorttia :)


Virginiantädyke -Veronica vircinica 'Album' aitaukses.




Tämän kesän hankinta on nämä valakooset. Orotan, että ens syksynä ne jo kurkottelis korkiemmalle ku tua pualimetrine aita.


Virginiantädyke -Veronica vircinica 'Pink Clow' kaaripenkis.

Vanhimmat virgiiniantärykkehet on kaaripenkis. Tainnu olla jo kuus vuatta ja tuas puskas on nelijä tainta. Aluuksi en tykänny niiren "eiminkääfärisestä" kukinnasta, mutta ku puska on tuuhettunu, färiki jotenki voimistuu. Lisäksi on viälä ainaki sinine färi olemas ja varmasti monia muitaki sävyjä. Löyrin virgiiniantärykkehen, ku aikoonani ettiin syyskukkijoota kaaripenkkihi, jokka olis jotaki muuta färiä ku keltaasta. Syksystä, ku tuloo ensimmääsenä miälehen keltaaset hanhikit ja nauhukset. Onko tämä syyskomistus jo löytäny tiänsä puutarhaas?



*******


Vaikken varsinaasesti mikää kimpputyyppi oo.



Tein tällääsen peikkomaasen kukkakimpun.


Virginiantädykettä, törmäkukkaa ja jättiverbeena maljakossa.




Saret oli piiskannu muutamia 'Pink Glow'n varsia pitkin maata, jokka häiritti sevverran, että otin leikkurin kätehe ja kävin leikkoomas ne pois. Kokeelin asetella ne kuriispäältä kimpuksi ja siitähän tuli ihan kiva, mutta jotaki muutaki se näytti vaativan.  Törmäkukka kukkii kans viälä ja lisäksi  hain jättiverbeenaaki joukkoho.



Tästä tuli ihan peikkotukka miälehe. Tärykkehet venkuloottoo sinne tänne, vaikka kukinnot onki normaalisti niinku kynttilät pystys. Repsahrettuaan  kukinnot yrittäävät nostaa päätänsä kohti aurinkua ja siksi niis on nuata mutkia. Jotaki valakoostaki vois olla joukos, mutta mitä? Mulla mitää sopivaa oo. Onko eherotuksia hankintalistalle?


Kukkaasaa viikonloppua!

keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Nimensä veroone

Eileen iltana hortoolin pihalla, pualihämäris ja havaattin pohojoospäärys pari vaaliaa pistettä. Oih ja voih, tämän kevään ostos, posliinivuakko oli aukaassu viimmeenki ensimmääset nuppunsa. 


Posliinivuokko -Anemonopsis macrophylla, pohojoospäärys.




Nuput on huajunu tuules jo vaikka kuinka kauvan ja rupes tuntumahan jo, ettei meinaa niitä tänä syksynä aukaastakkaa. Tämän kukka on tosi namu, nimensä mukaasesti posliinimaanen, pikkuusen helemiääseltä hohtava herkkis. Ja tiätysti siinon violettiaki, yhtä mun lempi färiistä. Voi ku piisaas viälä siärettäviä keliä, ku olis viälä kokonaasta seittemän nuppua aukeemata.



Kukat nuakkuuvat alahappäi vartensa päästä, enkä yhtää ihimettele, ku on sanottu vaikiaksi kuvattavaksi.



Kasvupaikan pitää olla pualivarioone tai varioone ja maharollisimman tuuleton, koska nua kukat killuu pualenmetrin varrenpääs ja tuuli niitä helaposti reuhuuttaa. Höh, ei multa tuuletonta paikkaa löyry, mutta son ny tuikattuna tuaho. Toivottavasti olis parempi onni ku toisella violetti-valakoosella vuakolla. 'Wild Svan' on jostaki syystä hyvin kituune. Teki yhyren kukan ja rupes sitte nuurumahan.


Tiarella -Tiarella 'Pink Skyrocket'.

Toine samas penkis oleva herkkis, on monta kuukautta kukkiva pitsimääne tiarella 'Pink Skyrocket'.



Nupuus on pikkuune pinkki vivahre ja niitä nousoo viälä pitkälle syksyhyn. Leherekki o koristeelliset, liuskoottunehet ja monesti leheres on keskellä tumma suanitus, vaikka leheret näyttääväkki ny kokovihereeltä. Oliskohan  märiällä kelillä jotaki tekemistä senkas. 


Onneksi riittää syksyllekki ihania kukkijoota.

Mukavia syyspäiviä!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...