Helemikuun huipennus

Son ny taas kuun viimmeene päivä ja saa kääntää kalenterin plarin kohti maaliskuuta, kohti kevättä. Helemikuu onki tarijonnu taas vaihtelevia säitä, lunta, pakkaasta, fööniä, suajaa, melekee lumetonta aikaa, pyryä ja auringon taikaa.

Mutta pyhänä oli kyllä helemikuun huipennus. Lunta oli satanu n.15-20cm, aurinko paistoo ja hangella kimalteli milijoonat timantit....... tai tsilijoonat.

Kävääsin kameran kans piänellä lenkillä. Kaisloja löytyy, vaikkei järviä oo likimaillakaa. 

Osmankäämät tuprutteloovat sikaaria.

Pajunkissojaki näkyy. Ne ennustaa kevättä :)

Nämon lisääntyny aiva räjährysmääsesti.

Myähemmi päivällä kattelin terassilta hianua talavimaisemaa.

Puis oli viälä jälijellä vastasatanutta lunta, takana tummanpuhuva pilivi ja aurinko, joka just jaksoo kurkistaa pilivenreunan yli.

Soli jotenki hianon näkööstä.

Ny on taas palattu arkehen. Päivä on pilivisen harmaa. Tälle päivälle on satanu jo vettä, lunta ja räntää. Lämpö on noussu +2.2 asteehi. Katolta tippuu lumet ja räystähiltä noruu vesi. Se teköö kevättä ny!

Oikee mukavaa talaven viimmeestä päivää ja hiihtoloman jatkua!

Täys talavi ja kellarin kasvatit

Ny on tullu lunta, koko talaven erestä ja lisää tuloo kaiken aikaa.  Pikkuusen ottaa päähä, ku rupes olemahan jo nii kevääset fiilikset. Olis tullu pari kuukautta sitte, nii olis voinu hykerrellä tyytyvääsenä. 

24.2.2017

No, äkkiää nämä hötölumet sulaa.

Jouruun oikee lumitöihinki. Ei oo tarvinnu montaa kertaa lumilapiohon turvautua, ennemminki hiakootussankoohi.

Ensimmääsen kerran muarostuu oikee lumikasaa. Isäntä lykkäs sen traktorilla ja illalla lisää. Ollappa viälä kersa. Tuaho olis nii kiva teherä lumilualaa. Taitaa nykyysi senki  joku rirektiivi kiältää. Kersana soli mitä suurinta huvia. Ei ollu kännyköötä, eikä tiatokonehia. Sai liikuntaa ja raikasta ilimaa.

Huamas että tirpoolla oli näläkä. Kävin täyttämäs lintularon auringonkukan siämenillä jo toistamisehen ja het oli sakkia iha jonoksi asti.

Tappeluhan siitä syntyy......

........aiva kauhia kuhina. Liäkö jo kevättä rinnoos, ku olivat nii ärhäköötä.

Kurkkasin kellarihinki. Oon pari kertaa käyny kastelemas purkkia. Joriinien juurakoolle en oo mitää teheny. Hyvin kai pyyhkii, homesta ei ainakaa näkyny.

Sinisarijat on aloottanu jo kasvun. Ylähän otan ne vasta joskus huhtikuulla...... kait.

Viiniköynnöski näyttää elonmerkkiä. Oli purkis koko kesänki. Ei tullu eikä menny, mutta sehän on pääasia, etton elos.

Ja kärhöt lykkää tuata valakoosta haippua, niinku joka talavi.

Äitienpäivähortessaki o jo kevätvirees........ja hei, ei yhtäkää kirvaa!.......ihime. Suurentelin konees kuvia, ehämmä niitäny muuten näkisikkää.

Glarioluksien mukulat säilytän paperipussiis. Iha hyviltä näyttivät ja tuntuuvat.

Kesällä nonki toisen näköösiä.

Ny oon muutaman päivän naputellu koneelle kasvilistaa, niistä mitä mulla jo on. Perennalistan sain jo valamihiksi ja tein siitä oman sivun tuaho sivupalakkihi. Seki meinas tökkiä, mutta sain mä sen siihe ny jotenki, ku vaa tarpeheksi montakertaa paineli nappuloota. Listan teko on  nii törkiän hirasta. Kuinka voikaa olla naisihimisellä nii surkia käsiala, ettei meinaa saara eres itte siitä selevää. Koneella kirijootetusta listasta onki tarvittaes helappo tarkistaa lattarit.

Osaakos joku neuvua kuinka saisin kasvikuvan nimen taa. Eli ku klikkaas kasvin nimiä listas, tulis kasvin kuva näkyvihi. 

 Luistavia suksia tai muute vaa mukavaa viikonloppua!

2016 Taimikasvatuksia - Kelloköynnös ja uusia alakuja

Violetin kelloköynnöksen tuares kukka on ensi vaalia.

Kelloköynnöksen siämenethän oli jo vanhentunehia, mutta otin riskin ja kylyvin ne silti helemikuun pualenvälin tianoolla. Viis  jopa iti, mutta yks niistä vaa jatkoo kasvamista.

8.4.2016

Huhtikuun alakupualellaki mun ainukaane oli aivan surkia rääpäle. Muiren plokiis esittelemät taimet oli nii hianoja, pitkiä, tummanvihereetä ja kiiltävälehtisiä. Meinasin heittää sen menemähän, ettei tästä mitää kuitenkaa tuu.... mutta sehän oli mun ainukaane.

19.6.2016

Nii taimi sai jatkaa kasvamista. Vein sen viimmeen toivorikkahana pihalle 19. kesäkuuta. Valittin pilivisen ja maharollisimman tuulettoman  päivän, ettei se heti palaasisi. Olin jo muutamana päivänä kyllä kiikuttanu sitä erestakaasi. Istutin sen ny puusaavihin, kinttupoluun puisen köynnösporttin viärehe. Ennen istutusta isäntä paineli moottorisahalla viiskulumaasen aukon saavin pohojahan. Kaivoon maata viälä saavin altaki ja sekootin ehkä litran verran kanankakkarakehia alustahan. Kesäkukkamultaa saavihin ja muutama orvokin taimi juurelle.

19.8.2016

Kasvoohan se  ja rupes kukkimahanki, mutta vasta elokuun pualenvälintianoolla. Kelloköynnös on siitä ihana, että se haarautuu ja tuuhettuu iha itte. Ei tartte latvoa jos ei halua. Mullaku on tuan kastelun muistamisen kans ongelmia, nii orvokit kuivi matkalla, muttaku köynnös sai tunkia juurensa pohojamaahan asti, se pysyy hyvänä. Ja silloonku muistin kastella, nii valutin koko kastelukannullisen vettä. Vesi pysyyki hyvi saavis ja kaikki imeytyy köynnöksen käyttöhön.

5.9.2016

Nii siinä sitte käytihin, että yks ainut kelloköynnös pelasti mun köynnösportin. Toiselta pualelta ei noussu ainukkaa kolomesta kärhöstä 😢

Kukkiaki oli.

Aina sanotahan, että lämpööne ja tuuleton paikka. Tuas nurkas kyllä tuuloo välillä nii että kaikki leheret sojottaa samahan suuntaha, mutta irti sei lähäre........

........siitä pitää hualen aiva maharottomat kärhet, jokka tarttuu kaikkihin maharollisin paikkoohi ku iilimarot, jopa tiiliseinähän.

Ja jos ei tukia löyry, nii muarostaavat hianon, taiteellisen sykkyrän.

15.9.2016

Kelloköynnös kerkes kasvaa köynnösportin toisellekki pualelle yli pualehen välihin. Enää sei ollu rääpäles,  vaan komia nelimetrine komistus 😊

5.10.2016

Ensimmääne pakkaasyä jätti jäläkensä. Leheret oli pikkuuse lurpallansa ja kärhet roikkuu, mutta kokonaaskuva oli viälä aika ryhyrikäs.

9.10.2016

Soli sitte siinä. Toine pakkaasyä teki selevää jäläkiä.

Vanheneva kukka saa violetin sävyn.

Kukkimine alaks nii myähää, ettei kunnollisia siämenkotia keriinny muarostua. En ainakaa havaannu. Kerran oon saanu omasta seuraavan vuaren siämenet. Iha hyvin muistaakseni itivät.
Vuaren 2015 kelloköynnösjutun voit lukia täältä.

**********

Ny kylyvin kelloköynnöksen  siämenet 7. helemikuuta, että varmasti kerkiääs kukkia. Ku taimimultaa ei tiätenkää ollu, nii kylyvin altakastelumultahan pualet siämenistä. Liotin siämeniä muutaman tunnin ja vein lämpööselle pesuhuanehen laattialle muhimahan........

Kylyvö 7.2. 2017 ja jo 17.2 oli jo kolome kelloköynnöstä itäny.

.........tadaa! Eilee nousi ensimmääne silimukka näkyvihin, aamulla niitä oli jo kolome ja ny illalla jo NELIJÄ!!!!! Tairan hukkua kohta kelloköynnöksihin, ku tein toisenki kylyvöksen oikiahan taimimultahan. No, kyllä palion kans aina päriää...... Jokos kelloköynnöksen siämenet o kylyvetty?

**********

Tänää kauppareissulla näin, näin ihanan färisen esikon. Pakkohan soli ostaa ja toivua taas, että sais  sen pirettyä elos oikiahan kevääsehen asti. En olisi viälä muutama vuasi sitte eres kattonu oranssin päälle. Nii ne ajatukset muuttuu.

Jaahas, osalle on alakanu sitte hiihtolomat.

 Hyvät lomat lomalaasille ja muille muutevaa, viihtyysää viikonloppua!

Hyvää ystävänpäivää !

Ihanaa, että oot mun kaa!

2016 Taimikasvatuksia - Kesäköynnöksiä

Keväällähän näytti yhyresvälis siltä, että jään iha iliman kelloköynnöksiä, jokka on muarostunu mulle kuitenki jo perinteeksi. Mulla oli vanahoja siämeniä, eikä niistä itänykkää ku muutama. Niistä lopuksi  vaa yks rupes  jotenki kasvamahan.

Hätäpäissäni kattelin vaihtoehtoosia kesäköynnöksiä, jokka viälä kerkiääs kesäksi.

Löyrin uureksi kokeeluksi valakokukkaasen Miinanköynnöksen 'White Feather'n.

4.4.2016

Miinanköynnös iti muutamas päiväs ja kasvoo yllättävän reippahasti.

8.4.2016

Vaihroon ne suurempihin taimipöttiihi ja latvoon ne.

16.5.2016

Ne kasvoovat tosi nopiaa, mutta kasvi oli mun tarkootuksihi pikkuusen liian hianoosta, ku oli tottunu kelloköynnöksen rehevähän ja näyttävähän kasvuhun.

24.6.2016

Siksi ne "unohtuuvat" vintin kamarihin pitemmäksi aikaa. Kastelin toki niitä, mutta pihalle viämine vähä venyy. Noli kiatonu ittensä kaikkehen mihinkä noli ylettyny. Vintis oli viirakkomaasta tunnelmaa. Osa varsista oli nii punees, etten eres yrittäny niitä erootella. Irrootin ne varovasti ja kyyssäsin koko vyhyrin pihalle.

1.7.2016

Kyllä niitä valakoosia kukkiaki oli. Piäniä, muutaman sentin suuruusia, yhyren päivän kestäviä.

Tais olla lopuksi kuus tainta, jokka jaoon kahtehen paikkahan. Toiset laitoon kasvamahan pöttihin terassin hyllyhyn, johonka paistaa vaan aamuaurinko.

5.8.2016

Ja toiset kolome istutin terassin nurkas olevahan puusaavihin. Tarkootushan oli, että ne kiipeesisivät tuata petooniverkkua pitki ja peittääs näkyvyyren naapurihin........ja pah!....ja hah! Ei tästä köynnöksestä ollu oikeesihin töihin. Köynnös olis varmasti ollu parempi, paremmalla hoirolla, mutta meni jotenki maku koko köynnöksestä. Tähän tarkootuksehen aivan liia hento kasvi. Sopiis paremmi piänelle parvekkehelle, johona sei viä liikaa tilaa ja vois kattella likempää. Onko kellään  parempia kokemuksia tästä köynnöksestä?

********

Hajuhernestäki eli tuoksuhernettä oon monena vuatena kasvattanu, vaihtelevalla menestyksellä. Alakuaikoona esikasvatin, muttaku soli olovanansa liia tyälästä, nii ny oon muutamana vuatena laittanu siämenet suaraa pihalle johonku pöttihi.

1.7.2016

Viimme kesänä sain aikaaseksi muutaman lavakauluksen. Kylyvökset tein vasta 8.6.  Ku hajuhernehen itämine on erellisinä vuasina ollu aika heikkua, nii ny ajattelin varmistaa tilantehen ja heittelin koko pussillisen lioteltuja siämeniä multihin.  No tiätysti ne ny intoontuuvat itämähän lähes kaikki. 

5.9.2016

Kukinta alakoo tosi myähä, vasta syys-lokakuun vaihtees.

5.9.2016

Tueksi, lavan päähän, painoon 4mm petooniverkosta palan. Iha liia heppoosta. Tuuli ja saret riapootti versoja sinnetänne ja tuki kaartuu pahimmillansa aiva maahan asti. Joku karahka sitte piti  lisätueksi laittaa.

Ihaniahan kukat olis, ku olis vähä enemmä. Sen siitä saa, ku on Mattimyähääne. 

Vähäästä kukintaa 15.9.2016

Ei menny tämäkää kavatus ku Strömsöös. Tänä keväänä meinaan taas olla asialla ennemmi. Jos oikee esikasvattaaski ensi. Siämeniä oon jo hankkinu, korkeeta ja matalia. Kummasta tyylistä tykkäät enemmä, esikasvatus vai suarakylyvö?

Mutta niiiin IHANIA!

Siitä yhyrestä surkiasta kelloköynnöksen rääpälehestä, jonka onnistuun pitämähän hengis, asiaa sitte seuraavas tekstis.

Hah haa.....kovista pakkaasista ei oo enää tiatuakaa! Mittaris näkyy vaa vaivaaset -1.8 astetta ja maisemat on tasaasen harmaata........ Kyllä se tästä iloksi muuttuu!

Iloosta loppupyhää!