sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

Sysimustaa

Siperiankurijenmiakkojenki kukinnasta o saanu tänä kesänä nauttia tavallista pitempähä. On näistä viileestä ilimoosta jotaki hyätyäki. Runsahan viikon niiren kukinta normaalisti kestää, mutta varsinki vanha, melekee valakoone o kukkinu jo kolome viikkua.







Navetan sivupenkinki kurienmiakat o jo tuuhettunu aika hyvi. Eroottaa eri färikki jo kunnolla. Varsinki perussinine näytti kukkivan tavallista voimallisemmi.



Niimpä tiätysti, son saanu apuja. Salamatkustaja akilleijahan se siinä kukkii samahan aikahan.





Oon yrittäny sitä hävittää, syynä leviämine, mutta............ny son sellaases paikas että saa olla rauhas. Ja jotenki se näyttää erilaaseslta ku enne. Färiki o iha napakymppi........eihä vaa mulla rupia nousemahan akilleijakuumeski..........ei kai!!!!



........oli nii tai näi, hyvältä näyttää.



Violetti 'Sparkling Rose'ki  kukkii, kirijavalehtise posliinirikon kukkien seas.


Siperiankurjenmiekka -Iris sibirica 'Sparkling Rose' ja posliinirikko -Saxifraga urbium 'Variegata'


Solis hiano, mutta ku tuet jäi laittamata, se leviää ilotulitusrakettien lailla, sateella joka suuntaha. Tämä jalostetumpi versio pitää ny kukinnan jäläkihi jakaa, keskusta o iha tyhyjä. Saanki viätyä muutaman jakopalan lisää navetan sivupenkkihi. .........Oon muute sanonu virheellisesti monelle, tuan rikon olevan varijorikon kirijava muato. Oikia nimi taitaa sittenki olla posliinirikko, niinku moni arvuutteli.



Ja yllätys, yllätys. Tänä keväänä ostettu sysikurijenmiakkaki päätti kukkia, jeee! Son mustaaki mustempi, varsinki nua alimmaaset teräleheret näyttäävät oikee samettisen mustilta.....sysimustilta. Kiva ku kukkii, vaikka vaa yhyrellä kukalla, näki ainaki, ettoli oikiaa laatua.


Sysikurjenmiekka -Iris chrysographes 'Black form'

Taitaa olla mustin kukka, mitoon ikinä nähäny.



.......ja mustaa taivasta.......ja rypsipeltua.........ja sateenkaari.

Parin kilometrin pääs oli tullu rakeeta, vaakasuarahan ja meillä vaa pikkuuse kesäästä saretta auringonpaistehes...... Ny on luvas HELLETTÄ! Ei kai se meille yllä, mutta hyväku lämpötila nousis nii, että tarkenis ilima talavipomppaa.


Aurinkoosia päiviä 😊

torstai 20. heinäkuuta 2017

Lehtijuttu

Ennen  Avoomet puutarhat -päivää, soitti Komiat -leheren (toine kerran viikos ilimestyvistä paikallisleheristä), toimittaja Anu Nahkala ja kysyy, että voisko teherä jokakesääsen puutarhajutun, tänä kesänä meirän puutarhasta.......Öhöm......tuata......joo. Viimme viikon keskiviikkona sitte kiärreltihi puutarhas ja  saatihi kuvaukset tehtyä kuivin jaloon, just enne saretta.







Tällääne kuva etusivulla.


Komiat -lehti 19.7.2017

Kauvan tuumasin, että laitanko vai enkölaita kuvia ollenkaa, ku meikälääsen pärstä pilaa yhyren kuvan. Muttaku..... paikalliset mut jo tiätää, nii mitä sillon loppujen lopuksi väliä. Kymppisivu oli kokonansa varattu tätä juttua varte, johona kuvat o pääasias.


Mä onneton menin esittämähän toivomuksen, että vois sataa vaikka pikkuuse enemmänki, ettei tarttis kastella. Siton ny sitte tullu melekee yhtä soittua muutama päivä, enemmä tai vähemmä. Ny justihi  paistaa aurinko ja täs pitääs olla sellaane rako että pystyys huamenna eres nurmikon leikkaamaha.


Onko tullu jo vettä tarpeheksi vai pitääkö kuivuuren kans kituuttaa?

maanantai 17. heinäkuuta 2017

Vesakon hävitystä ja varijolilija

Punertava varijolilija on ainut lilija, joka tällä hetkellä kukkii. Jalostettuja istutin syksyllä ja luulin keväällä, että kaikki meni mönkähä. Ne nousivat nii myähä, että olin jo luapunu toivosta.  Osa o viissenttisiä, mutta jokku jopa pualimetrisiä ja niis näkyy jo nuppuja. Viimme vuaren keväällä istutetut lilijat näyttää kaikki kasvanehen ja niis näkyy kans kaikis nuput. Nehän oli viimme kesänä tosi surkeeta ja näivettynehiä ja vaa yks sipuli kukkii, yhyrellä kukalla. 



Varijolilijoja kasvaa mulla mäntykulumas, männyn ja syreenien välis. Non siälä nii pimiäs paikas, etten oo joka vuasi eres hoksannu niiren kukkivan. Siirrinki muutama vuasi sitte yhyren pehkon kinttupoluun kivijalakapenkkihi. Son armoottoman kuiva paikka, eikä luntakaa oo palio suajana, mutta uskollisesti ne siältä nousoo joka kevät. Ei ihime, että näitä löytyy autiotalojenki villiintynehistä pihoosta.



Ny ei kukinta pääse ohitte. Varijolilijalla onki aika hauska kukinta. Ensi yksittääne kukka on kellomaane.......



......sitte se aloottaa nostamaha terälehtiä.....



.......rullautuen turpaaniksi.



Aika hauska.


Varjolilja -Lilium martagon

Seinänviäres kasvaes, kasvusto meinaa aiva kuupata poluulle, mutta onneksi siinon vaffa tuki......tikkahat katolle.


*******


Eilee, pyhänä oli hiano aurinkoone päivä, tuuli kuitenki sopivasti, eli omialtaane päivä piänimuatooselle mettätyälle. Raivauksen ku alootti varion pualelta, ei tullu yhtää liika kuuma.



Mua on pikkuuse häirinny naapurin pualella olevan tervalepän?? runsas vesoomine ja varsinki ny ku mulla on tuas nurkas nua kasviloorat. Kävinki kysymäs luvan vesakon hävittämiselle. Sain luvan ja  ku viälä isäntäki tarttuu moottorisahahan ja katkoo kaikki paksuummat vesat, mitä en oksasaksilla saanu poikki, sain urakan myähä illalla valamihiksi.



Kyllä maisemat avartuu ja loorat saa palio paremmi valua. Itte puu variostaa sopivasti keskipäivän kuumimmalta porotukselta (mitä son).






Tiätysti mä karsiin kaikki rungot.  Siinolis värkkiä parihi rojektihi 😊 Ne joko toteutuu tai sitte ei.


Tänää on ollukki sarepäivä. Hyvää teki kasviille, ku ei täälä ny nii maharottomasti oo satanu.
Hyvää alakuviikkua!

keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

Adalmina ja kumppanit

Tämä kesä ei menny atsaleeojen osalta iha orotetusti, mutta onneksi kinttupoluun aitauksen puistoatsaleea 'Adalmina' kuitenki kukkii. Keväällä näytti kaikki olevan hyvi, mutta kylymien säiren jatkues, kunnolliset elonmerkit antoovat orotuttaa ittiänsä. Viimmee piäni puska rupes vihertymähä ja pukkas  näytille muutaman kukkaryppähänki. 


Puistoatsalea  -Rhododendron 'Adalmina' 8.7.2017





Kukkien färi ei oo mulle tyypilline ja siksi sonki istutettu tuvan taa, ettei sekoota etupihan pinkkiä maailmaa. 



Muutama oksankärki jäi kuivaksi ja kukat avautuuvat ohikasvanehien uusien oksien alle, pikkuuse piiloho. Eiline saret varisutti jo kukkia.


Keijunkukka -Heucera sanguinea 'Leuchtkäfer' ???

Samaa färisävyä toistaa anopilta saatu korallikeijunkukka? Ny siinäki o kunnon kukinta.


Jättipoimulehti -Alchemilla mollis




Poimulehtiä on enää pala airan viäres. Sopii miälestäni tuaho kohtaha, sopivan luannollista meininkiä. Mualta yritän hävittää kaikki trilijoonat siämentaimet....... no, ei niitä ny enää nii paliua oo.





Villaheiren alla pilikottaa piäniä alakuja.........


Kellukka -Geum 'Mai Tai'  17.6.2017


ö...
........ja siälä kasvaa mun tänä keväänä hankitut 'Mai Tai't. Puutarhakaveri totes nua nähtyään, että "Onko nua ny sitte hianoja?" Ihastuun näihi plokikuvien perustehella, mutten ny sittekkää iha varma oo. Kukat o likeltä söpöjä, mutta nii kovin piäniä ja oonki istuttanu ne turhan kauvas. Voi olla liian pimiä/kuiva paikkaki. Ens kesänä tiärän, siirränkö vai mitä teen. Kukkiivat viäläki muutamalla kukalla.


Tarhakurjenpolvi -Geranium x magniticum ja  kirjopuntarpää -Alopecurus pratensis 'Aureovariegatus'

Tänää hoksasin keskeltä aitausta, uuren kukkijan, tarhakurijenpoloven. Sei meinaa mulla menestyä, eikä tainnu viimme kesänä teherä kukan kukkaa. Violetti kukka sopiis kuitenki kivasti viäres olevan kirijopuntarpään kans.


Huamenna taitaa sataa, ainaki iltapäivästä lähtie.  Toivottavasti ei aiva kauhiasti kuitenkaa. Kohtuurella, kiitos!


Mukavaa loppuviikkua!

sunnuntai 9. heinäkuuta 2017

Kauhia tauti

Muutamia aamuusia räpsyjä sinivoittoosesta kukinnasta.


Siperiankurijenmiakat on yksiä mun lempikasvia. Oonki levittäny niitä joka pualelle, valoho ja varioho. Valosha ne parahite kukkii, mutta kukinta-aika pitenöö, ku variopaikat kukkiivat myähemmi. Eri färisekki kukkiivat eri aikaha. Kukinnan aloottaa aina vaalian sinertävä, lähes valakoone, vanaha lajike ('Alba'?) het perähä keskisinine 'Perry's Blue', jota seuraa yleesin perussinine. Violetis 'Sparkling Rose's o jo nuput, mutta valakoosis ei näy viälä eres nuppuja. Mustanki ostin keväällä, mutta tuskin kukkii viälä tänä kesänä.


Navetan eruspenkki 9.7.2017

 Navetan eruspenkki rupiaa näyttämähän toivotunlaaselta. Reunuskiviäki o jo melekee koko matkalla. Eres kukkii naapurilta saatu, joku kurijenpolovilajike ja takana valakoone koivuangervo.


Mirrinminttu - Nepeta x faassenii 'Junior Walker'

Leimupenkin o vallannu siperiankurijenmiakat, väliaikaasesti. Orottaavat pääsyä flikan puutarhahan. Eres kukkii ihana tämän kevään ostos, mirrinminttu.



Aina sanotaha, että käytävän pääs pitääs olla joku päätepiste tai katsehenvangittia. Mulla rivi heinäseipähiä toimittaa sitä virkaa, toistaaseksi......... ja tiätysti kurijenmiakat.


Sinistä färiä löytyy muistaki kukista. Tämä kolomiopenkin keskustan täytekasvina oleva akankaali, on ny erikoosen reheväs kasvus ja kukas. Taustalla kukkii kurijenpolovi 'Philippe Vapelle'



Ja sitte viälä ihku pikkusyreeni 'Palibin', monesta suunnasta. Eres o isorikon valakoosta kukkapiliviä.


















'Palibin ja taustalla suviruusu..........



.........ja just istutettu uus jalokärhö 'Minister', terassipenkis. Päätin jo, että viinikärhöjä vaa istuttaasin, mutta jos ny kuitenki kokeelis taas.


Uus Heidinkukka -Cortusa matthioli 'Alba'


Nii....... se kauhia tauti.

Olin lauvantaina kaupas ja kuinka ollakkaa, lastasin autoho muutaman multapussin. Viäreesehen autohon meni pyhänä avoomis käyny naisihimine, joka kysyy, "Teekkö taas jotaki lisää?" En, vastasin, "mutta oon jo istuttanu muutaman uuren".......  "On tua kans kauhia tauti." tuumas hän.


Puutarhahulluus -tauriista ihanin 😁

torstai 6. heinäkuuta 2017

Looratarha

Tämän kevään suurin rojekti oli kasvilavojen teko. Puutarhan eteläpäärys ei oikee ollu mitää. Ennen nii siisti hyätytarha oli päässy pahasti rappiolle. Olin säästelly alueen viimmeestä nurkkaa kasvihuanehelle, mutta totesin sen olevan liian aharas.



 Ajattelin teherä siihe ny nii muaris olevia kasvilavoja. 







Siinä oliki aikamoone urakka ja kesken olis jääny pahastikki, ellei olisi ollu tuata Avoomet puutarhat -päivämäärää tähtäämes. Ulukorakennukses oli kylymäilimakuivaajan laattiakasettia pinos, jois oli hyvää viiren tuuman lautaa. Arvasin, ettei isäntä niitä itte koskaa purkaa, joten sain luvan käyttää ne omihi juttuuhi. Sitte vaa purkuhommihi ja sahaus määrämittoohi.







Tiärän, että olis ollu paras jättää puu käsittelemättä ja antaa harmaantua kaikes rauhas. Mutten millää halunnu kattella puunfärisiä looria. Nolis pomppinu silimille koko kesän. Tutkaalinki netistä millä niiton muut käsitelly ja pääryyn käsittelemähän laurat sävytetyllä Valtti puuölijyllä. Mitää erikoosia ainehia tääläpäi oo.






Ensi olin tiätenki mittoollu alueen ja päättäny loorien koot. Piänemmät loorat on 80cm x 150cm ja takareunan isoo 80cm x 4m. Välit on mitootettu nii, että piänten loorien väliihi ei kottari maharu, mualle kyllä. Myrkytin ensin koko alueen ja päälle verin kaksinkertaasen katekankahan. Olisin laittanu jotaki paksumpaa, jos olisin löytäny. Mansikkakankahasta en kuitenkaa tykkää. Tarkootus olis peittää kangas jollaki.






Looris on kymmenen sentin jalaat, joita varte tein kankaasehe viillot ja hakkasin loorat paikoollensa. Pohojasta kangas pois ja kevyt muakkaus........






..........päälle märkiä sanomalehtiä, reunoolle patolevyä......ja sitte paskaa pari kottarillista. Kasas on sekä hevoosten että vasikooren laatikkopaskaa, kumpaaki oli sekaasi. Päälle kaupan pussimultaa. Sain täytetyksi ny vaa kaks looraa ja miätin myähemmi, mitä mihinkäki laitan.






Toisehe looraha istutin avomaakurkun ostotaimen. Suajaksi nostin lavakauluksen. Muutamana yänä oli harsoki käytös.






Ny näkyy jo muutama kurkunalakuki.






Looran päähä istutin esikasvatetut pensaskrassin taimet. Pinnan peitin paalausrehulla, ku mulla ei oo enää keräävää leikkuria. 






Toises looras on keskellä itte kasvatetut Vanilla -samettikukat ja reunoolla salaattituppahat, jokka esikasvatin piänkennoos. Sais ny joskus muukki loorat täytöhö kasvualustaa, ettei noo kohta täynnä kaikellaasta romua.



Aikaa paloo nuahi aiva tuhottomasti ja toivonki että ne kestääs eres viis vuatta. Heti en rupia uusia tekemähä. Ny sitte toivotahan lämpöösiä keliä, että kaikki kasvaas.


On ollu aiva järkyttävän kylymää ja sateesta, mutta onneksi on luvas eres muutama lämpööne ja sateeton päivä. Hyvää viikonloppua!

sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

Huippupäivä!

Siis aivan tajuton! Just ku olin painanu aamulla julukaasunappia, huamasin ensimmääset viaraalijat.  Kello oli pikkuusta vailla kakstoista ja siitä lähtien ihimisiä virtas yhtenää. Oli jotenki hämmästyny ja samalla ihana tunne, ku nii moni oli lähteny liikkeelle........ eikä tarvinnu pihas yksin pyäriä.




Pyärät oli kehootuksen mukahan ........vinoparkis.






Oli tuttua ja tuntematonta, likeltä ja kaukaa. Päivä oli iloosta puutarha-aiheesta puheensorinaa täynnä. Melekee kaikki taimet myytihi ensimmääsien tuntien aikana. Apuna oli tytär  ja miniänalaku, jokka hoitivat taimimyynnin ja kahavituksen. Itte ei olisi niitä keriinny hualehtimahan. Nuarimmaane viisoo autoolle parkkitilaa. Sitä pikkuuse huvitti, ku esitin sille toimeksiannon. Mutta oli toooosi yllättyny ihimismäärästä ja mulla o ittellä ainaki aina ollu vaikeuksia kattua autolle paikka. Luulis olevan helapompaa ku joku viisaa, mihinkä ajat ja autoja sopii sitte enemmä piänelle paikalle.






Päivän  sää oli sopiva, pualiaurinkoone, ei liian kuuma eikä kylymä. Jännityksellä seurasin säätiarootusta, ettei vaa maanantaille ennustettu saret siirry pyhälle, ei onneksi. Kummasti naamaa kuumottaa. Ei sitä oo tottunu olemahan koko päivää pystyasennos. Yleensä nenä viisaa  maata kohti.



Viaraskirijahan oli nimensä kirijoottanu 130, mutta monta tuttuaki nimiä puuttuu. 


Teemapäivästä jäi positiivine tunne ja kehootanki usiempaa aukaasemahan rohkiasti puutarhansa portit. Jokaane puutarha on erilaane ja ittestä riippuu, teköökö jotaki erikoosta päivää varte. Ittellä tuli tehtyä valamihiksi monta keskeneräästä tyätä. Olis ne tullu tehtyä muutenki.......joskus :) Navetan porraskiviki siirtyy kummasti paikallensä eilee illalla yhyreksä jäläkihi :D


'Bakari Lilac Wonder'




ä..
.......ja sitte viälä muutama kukkiva kummajaane. Kuusiympyräs kukkii tämä ihanaaki ihanampi kasvitiäteelline pikkutulppu.........heinäkuus!




.......ja puaripenkis narsissisekootuksen narsissit. Siinä oli kauvan aurauslumet ja jääkansi. Olinki varma, ettei siitä enää mitää nouse, nousivaa, 'pikkuuse' myähäs.




Palibin-pikkusyreeniki rupes sopivasti kukkimaha. Suurimman huamion vei kuitenki ansaatusti kukkivat Haaga- alappiruusut.


ISOO KIITOS viälä kaikille viaraalijoolle! Teittä päivästä niiiin ihanan!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...